maanantai 23. elokuuta 2010

Syksyä ilmassa

Kaunis valo.


Olen tehnyt paljon. Ja on tapahtunut paljon.

Ikkunat on pitänyt sulkea yöksi. Villatakki kaivaa iltoja varten. Syksy. Ihanaa. Ja villasukat.
Olen käynyt elämäni ensimmäisessä työhaastattelussa ja saanut töitä.
Olen ilmoittanut lapseni jonottamaan päiväkotipaikkoja.
En suinkaan ole menossa päivätöihin, eivätkä lapset hoitoon, Kirppunen tuskin vielä ainakaan vuoteen.
Olen epätoivoillut rahan vähyyttä ja inhonnut jokaista kauppakäyntiä.
Olen silti kuluttanut liikaa (miehen)rahaa, ostanut tosin vain tarpeellista. (Tosin se tarpeellisuus on katsojan silmissä varmaan vähän erillainen...)
Olen istunut kuistilla illalla pimeässä katsomassa tähtiä ja juomassa viiniä.
Käyttänyt Poikasta lääkärissä ja fysioterapeutilla. Neuvolan piittaamattomuus on taas todistettu, Poikaselle tehdään kiireesti tukipohjalliset jalkojen virheasennon takia, josta olen puhunut jo vuosi sitten neuvolassa.
Ollaan tehty karviasicutneytä ja mustaviinimarahyytelöä. Pakastettu viinimarjoja ja etenkin syöty niitä.
Katseltu kun viimeisetkin omenat putoavat puusta raakoina.
Käyty tavoistamme poiketen kirkossa (ja nyt Poikanen luulee, että kirkossa tarjotaan aina jäätelöä).
Huomattu että poikanen on virahtanut kesällä pituutta. Siivottu siitä syystä lasten vaatekaapit.
(Pitäisi varata kirpparipöytä.)
Todettu ettei Kirppuselle mene mitkään Poikasen vanhat syksy/talvivaatteet ja että Poikasellekkin pitää ostaa toppapuku. Ja kengät (fyssari ohjeisti erittäin tarkkaan kenkien valinnassa...)
Keittiö on kolmea listaa vaille valmis, listat tulevat joskus tulevaisuudessa.
Olen yrittänyt hallita kaaosta täällä talossa.
Onnistunut siinä huonosti. Suunnitelmat on hyvät. Toteutus vähän ontuu.
Olisi kamalasti kaikkea remontoimista mihin olisi intoa. Vain raha ja aika puuttuvat.
Olen lähdössä äitini kanssa Loviisaan katselemaan vanhoja taloja kun siellä on se...mikähän nyt oli nimeltään. Sieltä sitten lisää intoa vielä tähän remonttiin.



Ihnaia kauniita purkkeja kellariin vietäväksi. Isommista voi salaa katsella meidän keittiötäkin.




Olen vaatinut mietsä vimeään minut ja lapset kesälomareisuun. Tai ehkä ennemmin kesänlopettajaisreisuun. Siitä palaamme vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihania