Hikinen helteinen elokuun päivä saaressa. Menomatkalla veneessä Kirppusta jännitti kovin, Poikanen sai ajaa Ukin kanssa venettä. Siitä on puhuttukin siitä saakka.
Ilma oli mahtava, ihana tuuli saaressa, meitä ruokittiin ja lapsia leikitettiin, äitikin pääsi ykisn uimaan lämpimään Saimaaseen.Hyvä päivä siis.
Mutta jottei totuus unohtuisi, ilma näyttää tälle, oikeasti vieläkin sumeammalle, paheni vain iltaa kohden. Kiitos vitun venäjä. Meillä on täällä Siperian helteet. Tai Siperian pakkaset, tai lumimyrskyt. Ja joka loppukesä pienhiukkaset, ja jatkuva savu. Kyllä on kivaa asua rajan tuntumassa. Puhumattakaan muista lieveilmiöistä...
PS.Mutta ei oikeastaan pitäisi valittaa, nuo viimeaikojen myrskyt on jättäneet meidät täysin rauhaan, vaikka läheltä ovat menneet. Ei edes oksaa ole pihapuista katkennut. Meillä on muutama pelottava vanha puu tuossa talon ympärillä, joten ne tuulet saisivat jatkossakin kiertää kaukaa tämän kolkan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti